Taas uusia seikkailuja

Jo pienestä pitäen olen haaveillut kaukomaista ja seikkailuista. Ihan pikkuisena ajattelin, että isona minusta tulee tiedemies, muutan Afrikkaan ja asun puumajassa. Lapsena luin huvikseni karttakirjoja ja seurasin sormella maailmanatlaksen sivuilta teitä Joensuusta ja katsoin, minne ne johtavat. Ensimmäinen ulkomaanmatkani taisi olla Viipuriin Saimaan kanavaa pitkin, ja ensimmäisen kerran kävin Euroopan ulkopuolella 15-vuotiaana teatterimatkalla Intiassa. Oli aina tosi jännää päästä uuteen ympäristöön. Ihmettelin erilaisia postilaatikoita ja roskapönttöjä ja otin kuvia mainoksista.

IMGP5312

IMGP5211

Ensimmäistä kertaa muutin ulkomaille 18-vuotiaana, kun lähdin vuodeksi Ecuadoriin vaihto-oppilaaksi. Se oli todella hurjaa ja eksoottista. Lentokoneen laskeutuessa fiilistelin pilvien yllä vilkkuvia vuorenhuippuja, ja maan kamaralla ihmettelin kaikkea uutta. Halusin oppia ja kokea kaiken. Toisen kerran lähdin 21-vuotiaana Kiinaan. Silloin uutuudenviehätys ei ollut enää niin vahvasti läsnä, mutta samaa eksotiikan ja seikkailun tuntua siinä kuitenkin vielä oli.

IMGP5228

IMGP5306

Viimeisen vuoden aikana olen asunut kolmessa eri maassa ja käynyt kahdessatoista, eikä se enää tunnu ollenkaan niin jännältä. Liettuaan muuttaessani tajusin vasta Kaunasissa, ettei se enää kihelmöinyt vatsassa yhtään. Yritin sitten tietoisesti löytää tuon uutuudenviehätyksen uudelleen, ja katsoa kaupunkia seikkailun lasit silmilläni. Saksaan tullessani en sitä enää edes yrittänyt.

IMGP5261

Samalla matkailustakin on tullut niin arkista, ettei roskapöntöille ja postilaatikoille enää riitä huomiota. Havahduin hiljattain siihen, että selitin kesäsuunnitelmistani vähän harmistuneena siitä, kuinka en pääse Saksasta suoraan lomalle Suomeen, vaan välissä pitää käydä Baskimaalla työmatkalla, ja sitä ennen ehtii kaupunkilomalle Amsterdamiin. Parin viikon sisällä siis ehdin neljään maahan, eikä se enää edes innostanut.

IMGP5271

IMGP5305

Kun on ikänsä haaveillut seikkailuista kaukomailla, tällaiset havainnot pistävät miettimään. Pohdin, että olenko jotenkin epäonnistunut tai pettänyt unelmani. Voiko sitä nuoruuden kihelmöivää innostusta saada enää takaisin?

IMGP5274

Tajusin kuitenkin, että vaikka en ollutkaan enää uusista maisemista niin ekstaattisen innoissani kuin aiemmin, olin silti nauttinut siitä kaikesta. Löysin Liettuasta sitä kauneutta ja uutuudenviehätystä, jota lähdin etsimään. Saksaan tultuani paneuduin saksan kieleen intohimoisesti ja nautin valvasti siitä, kun aloin ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa. Vaikka en aluksi ollutkaan innoissani Gasteizin työmatkasta, Baskimaan kauneus ja pintxot valloittavat joka kerta puolelleen. En ole enää lapsi enkä kokematon, mutta kyynistä minusta ei ole vielä tullut.

IMGP5289

Haaveilin liikkuvasta elämäntyylistä ja sellaisen sain. Se väistämättä muokkaa ihmistä, niin kuin kaikki elämäntavat ja päätökset aina. Liikkumiseen tottuu eikä kaikki tunnu enää niin eksoottiselta, mutta kyllä seikkailuista voi vieläkin nauttia. Mainokset eivät enää jännitä, mutta on joka kerta hienoa, kun törmää johonkin yllättävään, tai kun oppii jotain uutta. Vaikka seikkailut välillä väsyttävät ja joskus sitä vain kaipaa kotiin, en silti vaihtaisi niitä mihinkään.

IMGP5300

Nyt siis olen muutaman viikon kesälomalla Suomessa, ja sen jälkeen lähden kohti uusia seikkailuita. Seuraavaksi vuorossa on Tukholma, jonne muutan syksyn ajaksi opiskelemaan. Vielä se ei jännitä, mutta silti olen varma, että kun kannan laukkujani elokuiseen ruotsinlaivaan, olen aika varmasti ihan onnellinen.

IMG_0190

Kuva: Lotta Christiansen

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Taas uusia seikkailuja

  1. Hei Tuomo, siun blogia on kiva lukea! Tuo maisteriohjelma, jossa opiskelet, on ilmeisesti sama, jota vähän harkitsin. Se kuulosti tosi mielenkiintoiselta, mutta raskaalta kaiken muuttamisen takia. Mutta siis, nyt oli mielenkiintoista lukea toisen joensuulais-/uef-lähtöisen paljon reissaavan kokemuksia. Miusta tuntuu ihan samalta! Oon nyt työmatkalla Minneapolisissa ja en ois yhtään halunnut lähteä tänne. Mutta ihanaa olla taas kaukomailla. Ja muuten, käytin sinua anekdoottimaisena esimerkkinä, kun pidin viime keväänä esitelmän karjalan kielestä Suomessa (siulla oli joskus tilapäivitys siitä, että vasta joskus tyyliin 16-vuotiaana sait tietää siulla olevan karjalankieliset juuret). T. Laura, jonka kanssa teit kerran esitelmän karjalan kielestä (Ps. Tuntuu tosi oudolta kommentoida tälleen puolitutulle, mut leikin sosiaalista 😅)

    Tykkää

    • Hei! Huomasin vasta nyt tämän kommentin. 😀 Yleensä näitä ei kukaan täällä kommentoi, niin en osannut katsella sillä silmällä. Mutta siis saa totta kai kommentoida ihan vapaasti niin paljon kuin huvittaa! Kivahan se vaan on saada palautetta. 🙂 Tosi kiva kuulla, että tykkäät näistä jutuista. Tämä jatkuva muuttaminen on kyllä oikeasti kivaa vaikka byrokratia välillä käykin vähän turhauttavaksi. Mutta muuttelu oli yksi pääasiallisia syitä, miksi halusin tähän ohjelmaan. Kun opiskelee kielitiedettä on tietysti aina hyvä osata muitakin kieliä, ja se on ihan huippua että pääsee opiskelemaan kolmea eri kieltä niiden puhumaympäristössä.

      P.S. Niin ja totta kai muistan siut! 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s